Koulutus

Puhunpa nyt blogin täytteeksi Australian, tai pikemminkin New South Walesin (osavaltio) lukiosysteemistä. Itse siis opiskelen Sydneyn lähiössä Engadinessa lähiön omassa lukiossa Engadine High Schoolissa.

Yleisesti Australiassa on kolme eri koulua. Peruskoulu, johon mennään kuusivuotiaana ja kestää kuusi vuotta. Lukio alkaa luokalta seitsemän, jolloin nuoret teinit ovat noin 12 vuotiaita. Lukio kestää aina vuodelle 12, mikä tarkoittaa sitä että samassa koulussa on oppilaita väliltä 12 ja 18 vuotta. Tämä tekee tunnelmasta sekavan ja koko laitoksesta eläintarhamaisen.

Engadinen lukiossa on noin 900 oppilasta, niin tyttöjä kuin poikia. Koulupuku on pakollinen kaikille, mutta ulkonäkö vaihtelee vuodesta riippuen. Aluksi tumman siniseen villapaitaan oli vähän vastenmielistä pukeutua, mutta kaikkeenhan tottuu. Valkoinen kauluspaita on kaikille vuosille sama. Tummansinisten, löysien pitkien housujen sijaan pojilla on tapana pitää saman värisiä shortseja ympäri vuoden. Helppo tapa saada sairaslomaa näin talvella, kun mielellään laittaisi aamulla pitkien housujen alle myös pitkät kalsarit.

Kouluvuosi alkaa tammikuun lopussa, mikä tarkoittaa että aloitin koulun luokalta 11 ja jatkoin tämän vuoden puolella luokalla 12. Täällä siis tehdään vuosia, ei niinkään kursseja. Yhteen vuoteen mahtuu neljä jaksoa, jotka kukin päättyvät koeviikkoon. Jaksojen varrella on pienempiä kokeita sekä kurssitöitä. Sopivasta ainevalikoimasta saa rakentaa itselleen sopivan lukujärjestyksen, mutta englanti sekä matematiikka ovat pakollisia. Englannin kielessä ja matematiikassa on eri vaikeustasoja, jotta kaikille löytyy se oikea.

Joka jakson väliin mahtuu parin viikon loma, mikä tarkoittaa että joulu-tammikuussa vietettävä kesäloma kestää vain noin kuusi viikkoa. Monet nuoret tekevät töitä samaa aikaa kuin opiskelevat, mikä on omasta mielestäni suuri ongelma täällä. Nyt nuoret stressaa liikaa työnteosta vaikka koulutkin on käymättä, ja aikaa harrastuksille tai sosiaaliselle elämälle ei jää paljoa, jos sitäkään. Liika yritys olla kypsempiä kuin oikeasti on näkyy lasten jokapäiväisissä puheissa, asenteissa ja arvoissa.

New South Walesin hallitus on myöntänyt kaikille vuoden 12 oppilaille oman läppärit, joten meidänkin kouluun tuli. Tosin me saimme vain puolet luvatusta summasta. Nekin uudet ja hyvät koneet, jotka puolivuotta sitte tulivat, ovat seisoneet kirjaston takahuoneessa käyttämättä, kun niissä ei ole käyttöjärjestelmiä/ohjelmia.
Samoin kävi hallituksen lupaamille smart boardeille. Meillä on jo muutamassa luokassa kyseinen laite, on ollut jo reilusti viime vuoden puolelta. Kuitenkin tykki, tietokone ja muut asennukset vielä puuttuvat. Liitutaulu, keikkuvat muovituolit sekä työpöydät kaiverruksineen ovat pysyneet samoina varmasti kymmenet vuodet. Minun matematiikan kirjani on luokan uusimpia, vuodelta 2000.

The Higher School Certificate (HSC) eli päättötodistus tehdään vuoden 12 loppupuolella. Tätä vastaa Suomessa ylioppilaskirjoitukset, vaikka HSC on hienosti kevyempi koetus. HSCiin jälkeen oppilaat voivat hakea jatko-opitoihin muun muassa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
Australia suoriutui kahdeksanneksi vuoden 2006 PISA kilpailussa, joka on maailman laajuinen kilpailu verrata eri maiden koulutuksen tasoa. Suomi voitti sen.